Istu alas, hiljenny ja kevät kyllä tulee

Viime viikkoina olen havainnut nostetta bloggaamisen jatkamiseen. En tosin halua sanoa kenellekään mitään. Muutamat ihmiset ovat ilmaisseet uteliaisuutensa kuulla kuulumiseni ja minua on jopa kehotettu jatkamaan kirjoittelua. Muutama viikko sitten mieleeni juolahti selkeiltä, kauniilta ja ytimekkäiltä kuulostaneita sanoja ensimmäisen blogikirjoituksen alkuun. En kirjoittanut sanoja muistiin, mutta hymyilin ja nautin huomata, että sanat eivät tuoreudessaan voineet…

Meksiko – Naantali

”Hän kulki halki himojen kaupungin kysellen Mitä on sellainen Rakkaus joka satuttaa olemassaolollaan ja polttaa poissaolollaan – Kuule, rakkaus se ainoastaan kykenee sydämesi särkemään, sanoi vanhapiika ja työnsi uuden neulan voodoo nukkeensa

USA länsi – Naantali

Matkani on jo päättynyt ja olen kotona. Siitä voi lukea edellisessä postissa etusivun alaosassa. Löysin arkistojen kätköistä tällaisen matkatarinan Amerikan lännestä. Päätin julkaista vielä tämänkin, vaikka matka ei enää siis jatku. Kirjoitin sen jossakin Kaliforniassa ja Meksikossa. Nyt kotona sen kerran tarkastettuani mieleeni tuli kuinka spontaaneja matkatarinani ovatkaan olleet. Ei minulla ole koskaan ollut aikaa…

Matka päättyi- San Ignacio

Vietin Guerrero Negrossa aiottua pidempään, yhden viikon. Siirryin halvasta motellista upealla rannalla hiekkadyynien läheisyydessä olevaan autioon rantataloon. Vietin siellä muutaman päivän, tällä kertaa en siksi, että jalkani olisivat olleet väsyneet, vaan sen vuoksi, että olin kärsinyt yli kaksi viikkoa unettomuudesta ja paikka olisi pitkään aikaan viimeinen, jossa yölämmöt olisivat alle 25 astetta. Viileys ei auttanut…

Colorado (Las Vegas 19 heinäkuu 2011)

Viimeisen mäen päältä edessäni avautui näkymä Denverin pilvenpiirtäjille ja niiden taustalla kohoaville lumihuippuisille Kalliovuorille. Vuorenhuippuja vasten näin oikealle kääntyvän Himalaya Roadin kyltin. Nähdessäni vuoret tuntui kuin olisin palannut kotiin, niin monet vuorijonot olen jo kolunnut. Olen ollut aina vahvimmillani vuoristoissa. Olin kuitenkin väsynyt. Takanani oli kolme viikkoa ja 1700 kilometriä pyöräilyä monotonisessa peltomaisemassa ja vaihtelevissa…

USA 2 – Denver

Indianapolisista matkani jatkui pääosin maantiellä 36 kohti Coloradoa ja Kallioviuoria. Matkaan ei mutkia tai yllätyksiä juuri mahtunut ja yksinkertaista etenemistä värittivät lähinnä vain alkukevään vaihtelevat säät. Astun Indianapolisin hostellin lämmöstä Amerikan keskilännen kylmään ja kosteaan päivään. Edessäni on 1750 kilometriä maantietä ennen seuraavaa pidempää lepoa.

USA – Denver

Katselin ulos Kapkaupungista nousseen lentokoneen ikkunasta. Katseeni kohdistui kuivien vuorten ympäröimään vihreään laaksoon. Tunnistin sen samaksi, jonka halki aiemmin pyöräilin. Vuoret näyttivät lintuperspektiivistä loivilta ja matalilta. Päivittelin miten voin tunnistaa laakson, jossa vietin kovin lyhyen ajan. Tunnistin sen muodon, muistin kuinka mietin mihin kapeat vuorenrinteellä mutkittelevat polut kulkevat, kuka ne on tehnyt, eläimet vai ihmiset…

Etelä-Afrikka – Columbus

Aloitan taas siitä missä olen. En tiedä mikä on läheisen kylän nimi. Minulla ei ole alueen karttaa. Tiedän olevani Manmouthin piirikunnassa, New Yerseyn osavaltiossa, Yhdysvalloissa ja teltassa. Ympärilläni on havumetsää, allani sen pehmeä havupeite, tuuli raksuttaa kuivia oksia ja autotieltä kantautuu vaimea kohina. On sunnuntai. Afrikan päätös oli vain uuden alku, jos alkua ja loppua…

Koti, nettikahvila, kuntosali, supermarketti ja kotiin – Pretoria

Olen ollut sulkeutuneena polvivaivoineni kuntosalin, supermarketin, nettikahvilan ja kodin neliöön. En ole saanut pidettyä mieltäni kuitenkaan kurissa ja se on poikinut ajatuksia. Minulla ei ollut aikomusta kirjoittaa matkatarinaa tuosta ahtaassa neliössä kulkemisestani. Päässäni loksahti kuitenkin uuden tarinan palaset kohdalleen ja kirjoitan senkin nyt sitten ylös ennen kuin palaan taas tienpäälle kirjoittamaan niitä virallisia matkatarinoita.

Malawi, Mosambik, Zimbabwe ja Etelä-Afrikka – Pretoria 3 joulukuu 2010

Nyt ei juttu luista. Yleensä aloitan kirjoittamisen, kun koetut asiat ovat hieman hautuneet ja pystyn palaamaan raikkaasti koettuihin tilanteisiin. Nyt ei ole pienintäkään ideaa miten aloittaisin ja pääni ei ole totutun tyhjä. En tiedä pitäisikö aloittaa lainkaan. Ei se mitään, aloitan kuitenkin, vain hieman eritavalla, koska tilanteeni on nyt hieman erilainen kuin yleensä, jolloin siis…

Malawi ja hieman Tansaniaakin – Lilongwe

Ei, ei vointini ollut huono, mutta yleensä lähtöhetkellä oloni on kevyt, rento, levännyt ja niin luottavainen kuin minulla voi vain olla, eli ei ehkä täysin epävarma. Mbeyasta lähdettyäni tunsin pikemminkin tarpovani tahmeudessa. Takanani oli jo neljä viikkoa pyöräilyä ilman täydellisesti palauttavaa lepoa, eivätkä viisi levättyä päivää olleet väsymystä jaloista täysin poistaneet. Ei, ei tuntenut lähtöpäivän…

Burundi-Tansania – Mbeya

Jatkan kirjoittamista nyt siitä, mihin viime matkatarinassa jäin, eli Ruanda-Burundi rajalta. Vaistoin välittömästi Burundin olevan köyhempi ja toisella lailla organisoitu maa kuin Ruanda. Kadut olivat roskaiset, lapsilla ei ollut kenkiä, monet ihmiset kulkivat vanhoissa ryysyissä, he kerääntyivät uteliaina ympärilleni, eikä juuri kukaan ollut koulutettu puhumaan englantia.

Uganda-Ruanda-Burundi – Bujumbura

Makasin suuren puun alla, jonka tiheän latvuston läpi tunkeutui vain joitakin auringonsäteitä. Ihoni pysyi siten viileänä. Olin hetkeä aikaisemmin pysäyttänyt pyöräni tienvarrelle ja syönyt evääni. Olin taas palannut matkamiehen elämään, jossa eväät syödään keittiössä, jonka sisustus vaihtuu jatkuvasti. Vietin kolme ja puoli viikkoa Fort Portalissa hostellin moderneissa oltavissa, ostin ruokani tutuksi tulleilta myyjiltä ja lounastin…

Uganda – Fort Portal

Oli sunnuntaiaamu. Pitkä, kasvoiltaan terävä ja keholtaan vahva David käveli tuskaisena pienessä huoneessamme ja valitteli jäsensärkyjä. Hän epäili sairastavansa malariaa. Vahva mies oli energinen sairaanakin ja päätti kävellä kirkkoon hakemaan apua kipuihinsa. Hän sai mukaansa hiljattain tapaamansa lempeän ja pehmeäpiirteisen tyttöystävänsä.

Nairobi-Kapsabet – Kapsabet

Laskettuani ensi metrit alas kohti Nairobin keskustaa, mielessäni eivät olleet edessä odottavat kymmenet tuhannet kilometrit, vaan huoli ovatko kaikki tarvittavat varusteet varmasti matkassa mukana, pultit ja mutterit kiristetty ja olenko hoitanut rästissä olleet hommat niin, että voin keskittyä vain polkemiseen.

Matka jatkuu – Nairobi

Kyynel valui alas vasenta poskeani. En itkenyt, en ilosta saati surusta, mutta hetki koskettava. En voinut kohdistaa koskettavaa hetkeä mihinkään. En tuntenut halua jättää mitään taakseni kotona, enkä kaivannut mitään Afrikasta, jonne olin menossa. Kuin en jättäisi mitään taakseni, enkä olisi menossa mihinkään. Ehkei hetki ollut edes tunne, sillä vaikka koin jotakin voimakkaasti, en tosiaankaan…

Matka jatkuu vanhoin konstein ja uusin kumppanein – Naantali

Varasin lennon Nairobiin, joten toivottavasti olen taas Afrikassa kuuden viikon päästä, 15.maaliskuuta. Tarkoitukseni on jatkaa matkaani normaalisti vanhan suunnitelman mukaan. Kulkea Nairobista Kapkaupunkiin, siirtyä sieltä Etelä-Amerikan kärkeen tulimaahan ja matkata sieltä ylös Alaskaan. Edelleenkin polkupyörällä, mutta tällä kertaa yksin.

Keväisiä ajatuksia kotisohvalta – Naantali

Tulin Suomeen lepäämään yli viisi kuukautta sitten. Siitä huolimatta että tulin Suomeen lepäämään, päässäni pyöri ajatuksia matkan jatkamisesta mahdollisimman nopeasti ja siitä mitä teen tuona Suomessa vietettävänä aikana. Nyt on kevät jolloin halusin jatkaa matkaa, mutta en ole palaamassa tienpäälle. Kuten olen kertonut aiemmin, minulla oli Afrikassa ja Suomeen tullessa haastavat ajat, olin unenpuutteen väsyttämä,…

2009? – Naantali

Kun palasin Suomeen oli minulla ajatus matkani jatkamisesta keväällä, jos suinkin mahdollista. Nyt on kuitenkin selvää, että en tule matkaani jatkamaan lähitulevaisuudessa. Selkäni on alkanut parantumaan viimeksi kuluneen kuuden viikon aikana ja se ei enää rajoita elämääni neljän seinän sisälle, mutta on yhä sellaisessa jumissa, että raskas tekeminen ei sillä vielä onnistu ja istumaan ja…